kuvia sanoilla

Kartano taas kerran. Kartanoita elämän täydeltä. Se pikkuinen oli kartanossa, jonka lähellä jäällä tapettiin kerran eräs kirkonmies. Lalli oli kova murhamies. Se pikkuinen söi siellä ensimmäisen kerran maissia. Keitettyä maissia ja hirvenpaistia. Maissi ei ollut hyvää. Siitä jäi pitkät traumat, ennen kuin paljon myöhemmin se nuori ymmärsi, ettei maissi ollutkaan pahaa. Se maissi oli kartanon …

He olivat junassa matkalla sveitsiin – junassa joka kulki rivieran rantaa pitkin. Se nuori ja kaveri matkasivat yhdessä. Se kaveri oli hoikka poika, jolla oli tuhat ja sata ongelmaa allergioiden kanssa. Kovasti radikaali kaveri, mutta kiltti. Riviera näytti varsin suositulta rannalta junasta katsellen. Paljon ihmisiä rannalla vääntyneiden kiven murikoiden keskellä. Puolialastomia naisia, joiden rinnat olivat …

Ei tullut kesää, vaan pakkaset. Taas alkoi taistelu. Takkaan meni puita jonossa. Ne loikkivat sekavaan asentoon arinan päälle ja ottivat väliinsä paperisia kavereita sytykkeiksi. Tulitikku. Kyllä tulitikku on paras tapa ja halvin tapa sytyttää liekki takkaan. Tulitikku räsähtää ilmassa, leimahtaa, kun sitä vetää laatikon kulunutta kylkeä pitkin – mutta se sytyttää niin kauniisti paperit liekkeihin, …

Se nuori oli päässyt työhön pieneen pajaan. Ei monta työntekijää. Sellainen pieni hallirakennus. Perällä metalliprässejä. Edessä sähkötyöpöytiä. Edessä olivat naiset työssä. Takana olivat miehet töissä. Selkeä sukupuoliraja. Tämä tapahtui ennen armeijaa. ” Kun lähdet armeijaan, niin sopiiko, että laitetaan sitten lopputili?” oli paikan omistajanainen kysynyt nuorelta. He halusivat varmistaa, että en jonkin lakipykälän varjolla tulisi …

Seinällä oli siipiä. Ne olivat kehyksissä. Isojen ja pienien lintujen kauniita siipiä. Huone oli pikkuserkkujeni huone. Sillä pienellä on paljon serkkuja ja pikkuserkkuja ja ties mitä serkkuja, jota nämä olivat sellaisia, joiden luona käydään harvoin. Se pieni ei muistanut koskaan aikaisemmin käyneensä siinä asunnossa. ”… ottaa linnulta siivet, kun löytää sellaisen kuolleena. Nuo haahkan siivet …

Oli paljon lunta. Maailma oli luminen maa. Silmänkantamiin kaikkialla oli paksu lumikerros maan päällä. Harvat pienet koivut olivat latva mutkalla ja nimenomaan vain latva näkyvissä lumen pinnan alta. Latu. Se kulki tunturin pintaa pitkin ylös päin. Sukset olivat ladulla ja matka kulki juuri ylöspäin. Heitä oli viisi. Ranskalainen poika, ruotsalainen poika, norjalainen tyttö, ruotsalainen tyttö …

Ensimmäisen kerran suksilla! Se pieni oli pienen pieni. Lunta oli paljon ja pieni halusi oppia hiihtämään. Aikuisetkin hiihtivät, joten miksi se pieni ei hiihtäisi? Sukset olivat kauniit siniset. Ne olivat puuta. Kun ne laittoi maahan, niiden kärjet ylittivät vähän sen pienen pään korkeuden. Tosi hyvät sukset. Isä oli ne hankkinut pienelle. Lumessa oli suksien jalkaan …

Hyvät elokuvat. Se nuori löysi elokuvien ihmeellisen maailman lukion aikoina. Mutta lukion jälkeen hän vasta jaksoi vaeltaa elokuvateattereissa. Hyvä elokuva otti katsojansa valtaansa. Se heilutteli tunne-elämyksiä puolelta toiselle. Se auttoi kadottamaan todellisuuden tajun. Hetken tunsi olevansa vain siinä ja nyt ja ystävänään oli elokuva. Ei ollut rankkaa; ei ollut murheita; ei ikäviä elämän faktoja. Elokuvan …

Yläasteen rehtorin huone oli suuri tilava sali – kunniotettava huone. Rehtorin pöydän edessä oli tuoli. Ei yhtä upea nahkatuoli kuin rehtorilla, mutta sellainen ihan istuttava.Seinillä oli kookkaat kirjahyllyt. Vaalean ruskeita. Kalliin näköisiä. Hyllyillä oli kirjoja. Seinillä oli jokunen taulu. Huoneen yleissävy oli vaalean ruskea ja sitä pehmensi kauniisti rehtorin takana olevasta seinän kokoisesta ikkunasta paistava …

Lukioaikoina se nuori unelmoi suuresta mahtavasta yliopistosta. Hän halusi olla biologi. Hän halusi tutkia maailman ihmeitä. Hän halusi pelastaa eläinkunnan kaikelta julmuudelta, joita ihmiset harrastivat. Unelma vei sitä nuorta eteenpäin. Hän ei uskonut unelman koskaan toteutuvan. Vuosia, ikuisuus myöhemmin seison pienessä nuhjuisessa työhuojeessa, joka on tupaten täynnä papereita ja arkistokaappeja ja kaiken keskelle on saatu …

Sen pienen herätessä aamulla kaikki oli vielä kuten ennen. Äiti nukkui. Se oli hyvä asia, sillä äidillä oli ollut pitkään uni ongelmia. Ja hän oli sairastanut. Äidin sairaus oli raskasta. Piti mennä kouluun. Pelotti. Niin teki jokainen aamu. Ylä-aste oli paljon pelottavampi ja yksinäisempi paikka kuin ne vuodet ala-asteella. Positiivista. Vuosia ei enää ollut kuin …

Autolla liikenteessä. Hiljainen aamu. Vain yksi auto edessä, joka ajaa hitaasti. Tuntuu kuin se etsisi jotain. Edessä on risteys. Sekä ennen risteyttä ja risteyksen jälkeen on liikenne valot. Ajamme peräkkäin risteykseen. Edellä ajava ajaa hiljaa. Sitten keskellä risteystä valot muttuvat. Edellä ajava jarruttaa ja jää seisomaan niiden taaimmaisten valojen kohdalle odottamaan punaisen vaihtumista. Mitä ihmettä? …

Se pikkuinen piti valoleikistä. Leikin säännöt olivat yksinkertaiset. Piti olla pimeää. Mitä pimeämpää, sitä parempi. Kaikilla piti olla taskulamput. Yksi piiloutui korttelin alueelle, mielummin pimeiden puurivitalokokonaisuuksien labyriittimaisille pihoille. Kaikki muut etsivät sitä yhtä. Mutta ajan saatossa kiinniottamisesta tuli vaikeaa. Ei enää riittänyt että näki. Kerran se pieni kohtasi takaa-ajettavan eräällä kapealla talojen välisellä käytävällä. Kiinniotettava …

Ilmatieteenlaitos harkitsee talven peruttamista. Otsikko iskee silmiini iltasanomissa. Insituutio on siis päättämässä, mitä tehdä. Viitsitäänkö enää lainkaan ennustella talvisia lukemia mittareihin vai heitetäänkö koko juttu saman tien kesään. Ensi viikolla odottettavissa. Puihin tulee lehdet. Muuttolinnut palaavat maleksimaan puiden latvoihin ihmisiä tarkkailemaan. Kärpäset heräävät. Hyttyset virkistäytyvät ja lähtevät keräämään verta. Nämä ovat ensi viikon tiedotteet. Ensi …