Armeijan harmaissa. Matkalla kohti ilmoittautumista varuskuntaan. Bussi oli täysi. Mikä oli rasittavampaa kuin hiljaa jolkutteleva bussi, jossa kuljettaja piti päällä kamalaa radiokanavaa kovalla äänellä ja kaikki penkit olivat tupaten täynnä. Vieressä istui vähän pyöreä pitkä hiuksinen vaaleaverikkö. Nätit kasvot. Tuli juttua. Ihan vaan kysyin vaaleaveriköltä jotain. Hän oli töissä huoltoasemalla. ”Pidän välivuotta”, hän kertoi,” Ehkä …
Ilmassa oli kloorin hajua. Katossa oli keinotekoiset valot. Tämä oli uutta uudempi uimahalli kaupungin toisella laidalla. Tänne vei se bussi, joka otti matkustajat kyytiin kodin läheiseltä pysäkiltä. Mutta tänne tuli koulun tilaama bussi tällaisina päivinä. Sitä pientä pelotti. Vesi oli pelottavaa. Kaikki muut luokalla osasivat uida, mutta se pikkuinen ei osannut. Taas yksi asia, josta …
Afrikan taivaan alla. Olimme saapuneet rannalle, lähelle mosambiikin saarta, kuorma-auton kanssa. Kuorma-auto oli virallinen kuljetusmenetelmä. Ei näillä main sanaa linja-auto tunnettu samalla tavalla kuin pohjoisen urilla. Jopa viralliset linja-autoreiteillä kulki vain kuorma-autoja – luksusta oli jos lavan päällä oli katos. Rannalle olivat tulleet lapset ja vanhemmat ja koulun työntekijöitä. Meitä oli paljon. Mutta tämä kuvaus …
Havaitsen ilmiön itsessäni. Sitä kutsutaan masennukseksi. Sellainen turhuuden tunne, joka iskee silloin tällöin, kun suututtaa ettei pääse tekemään sitä tai tätä. Olisin halunut lähteä jonnekin. Olisin halunnut päiväällä jonkin kohteen, jonne kulkea. Mutta pakkanen oli pistävää ja tuuli ilkeää, joten kävelemäänkään en voinut lähteä. Kuntosalille? Ei viistinyt. Turhauttava olo. Olisi halunut puhua jonkun kanssa. Vapauttaa …
Tähdet. Ei se pohjoinen tähtitaivas, vaan se loistava linnunradan riemu, joka välkkyy eteläisellä pallonpuoliskolla; se teki minusta aikuisen. En tullut aikuiseksi saamalla ylioppilastodistuksen käteeni. En tullut aikuiseksi käymällä armeijan. En tullut aikuiseksi ensimmäisissä työpaikoissani. En tullut aikuiseksi perustetuani yrityksen opittuani ensin viherrakentamisen jalon taidon. Tulin aikuiseksi vasta nähtyäni etelänristin loisteen. Tulin aikuiseksi ymmärrettyäni, miten menneet …
Se oli koulupainajaisen oudoin tapahtuma. Se alkoi kevätpäivänä. Kevättalven lopulla varmaan. Tai sitten alku kesällä. Sen pikkuisen elämä on suurilta osin peittynyt jo muistojen usvan verhoon. ”Meillä on valitaan tänä keväänä hymypoika ja tyttö,” kertoi opettaja sinä päivänä. Opettaja selitti, mitä asia tarkoitti. ” Teillä kaikilla on ääni oikeus. Kaikilla täällä koulussa on äänioikeus.” Niinpä …
Kartano taas kerran. Kartanoita elämän täydeltä. Se pikkuinen oli kartanossa, jonka lähellä jäällä tapettiin kerran eräs kirkonmies. Lalli oli kova murhamies. Se pikkuinen söi siellä ensimmäisen kerran maissia. Keitettyä maissia ja hirvenpaistia. Maissi ei ollut hyvää. Siitä jäi pitkät traumat, ennen kuin paljon myöhemmin se nuori ymmärsi, ettei maissi ollutkaan pahaa. Se maissi oli kartanon …
He olivat junassa matkalla sveitsiin – junassa joka kulki rivieran rantaa pitkin. Se nuori ja kaveri matkasivat yhdessä. Se kaveri oli hoikka poika, jolla oli tuhat ja sata ongelmaa allergioiden kanssa. Kovasti radikaali kaveri, mutta kiltti. Riviera näytti varsin suositulta rannalta junasta katsellen. Paljon ihmisiä rannalla vääntyneiden kiven murikoiden keskellä. Puolialastomia naisia, joiden rinnat olivat …
Ei tullut kesää, vaan pakkaset. Taas alkoi taistelu. Takkaan meni puita jonossa. Ne loikkivat sekavaan asentoon arinan päälle ja ottivat väliinsä paperisia kavereita sytykkeiksi. Tulitikku. Kyllä tulitikku on paras tapa ja halvin tapa sytyttää liekki takkaan. Tulitikku räsähtää ilmassa, leimahtaa, kun sitä vetää laatikon kulunutta kylkeä pitkin – mutta se sytyttää niin kauniisti paperit liekkeihin, …
Se nuori oli päässyt työhön pieneen pajaan. Ei monta työntekijää. Sellainen pieni hallirakennus. Perällä metalliprässejä. Edessä sähkötyöpöytiä. Edessä olivat naiset työssä. Takana olivat miehet töissä. Selkeä sukupuoliraja. Tämä tapahtui ennen armeijaa. ” Kun lähdet armeijaan, niin sopiiko, että laitetaan sitten lopputili?” oli paikan omistajanainen kysynyt nuorelta. He halusivat varmistaa, että en jonkin lakipykälän varjolla tulisi …
Seinällä oli siipiä. Ne olivat kehyksissä. Isojen ja pienien lintujen kauniita siipiä. Huone oli pikkuserkkujeni huone. Sillä pienellä on paljon serkkuja ja pikkuserkkuja ja ties mitä serkkuja, jota nämä olivat sellaisia, joiden luona käydään harvoin. Se pieni ei muistanut koskaan aikaisemmin käyneensä siinä asunnossa. ”… ottaa linnulta siivet, kun löytää sellaisen kuolleena. Nuo haahkan siivet …
Oli paljon lunta. Maailma oli luminen maa. Silmänkantamiin kaikkialla oli paksu lumikerros maan päällä. Harvat pienet koivut olivat latva mutkalla ja nimenomaan vain latva näkyvissä lumen pinnan alta. Latu. Se kulki tunturin pintaa pitkin ylös päin. Sukset olivat ladulla ja matka kulki juuri ylöspäin. Heitä oli viisi. Ranskalainen poika, ruotsalainen poika, norjalainen tyttö, ruotsalainen tyttö …
Ensimmäisen kerran suksilla! Se pieni oli pienen pieni. Lunta oli paljon ja pieni halusi oppia hiihtämään. Aikuisetkin hiihtivät, joten miksi se pieni ei hiihtäisi? Sukset olivat kauniit siniset. Ne olivat puuta. Kun ne laittoi maahan, niiden kärjet ylittivät vähän sen pienen pään korkeuden. Tosi hyvät sukset. Isä oli ne hankkinut pienelle. Lumessa oli suksien jalkaan …
Hyvät elokuvat. Se nuori löysi elokuvien ihmeellisen maailman lukion aikoina. Mutta lukion jälkeen hän vasta jaksoi vaeltaa elokuvateattereissa. Hyvä elokuva otti katsojansa valtaansa. Se heilutteli tunne-elämyksiä puolelta toiselle. Se auttoi kadottamaan todellisuuden tajun. Hetken tunsi olevansa vain siinä ja nyt ja ystävänään oli elokuva. Ei ollut rankkaa; ei ollut murheita; ei ikäviä elämän faktoja. Elokuvan …