kuvia sanoilla

Sille nuorelle tuli tunne.
Mitä helvettiä elämästä.
Hän päätti vain tempaista. Yhtenä iltana se iski mieleen.
Miksi en tekisi näin?
Ajatus tuntui hauskalta ja mielipuoliselta idealta.
Kun on ollut yksin ja yksin ja yksin, niin tempaisu tekee elämästä hauskan.
Pelottavaa, mutta pelon tunteen voi siirtää vain taka-alalle ja mennä.

Se nuori painui erääseen ravintolaan paperi ja kynä mukanaan. Jo varhain kun porukka vielä istui kotonaan pohtimassa, että lähteekö vai ei.
Hyvää vaatetta päälle.
Se nuori ei ollut mikään muotikuru, joten hyvä vaate käytännössä tarkoitti suihkussa käyntiä ja puhtaita vaatteita. Ei juuri muuta.

Se nuori aikoi kerätä nimiä.
Hänellä oli valmis tarina.

Sisään vaan ja heti kysymään ensimmäiseltä ihmiseltä haluaako tämä antaa nimensä paperiin.
” Mikä juttu tämä on?”
” Löin vetoa, että saan kerätty joitakin satoja nimiä tähän yhdessä illassa,” se nuori selitti, ” Autatko minua voittamaan vedon?”

Hämentynyt katse. Mutta nimi tuli paperiin.
Paikan jonkinlainen johtaja kulki rapuissa.
Se nuori kysyi tältä nimeä.
Mies kysyi mieltyttävästi ja hymyillen mistä on kysymys.
Se nuori selitti.
Mies katson hetken, hymyili lisää.
Puristi päätään.
” En laita,” hän sanoi ja poistui hymyillen.

Operaatio jatkui.
Jossain vaiheessa iltaa se nuori istui kahden naisen kanssa pöydässä. Jutellen jotain.
Toinen naisista opiskeli matematiikkaa. Toinen jotain muuta.
Toisen poika kaveri tuli paikalle.
Nimeä myös tältä.
Tietenkin se onnistui.

Todella pitkähiukseninen tytterö oli nyt kokeilun kohteena.
Ei tuntunut mitenkään huomaavan sitä nuorta.
Mutta kovalla yrittämisellä muuri murtui.

Nimi tuli alle.
” Minä kirjoitan saman tien tähän muitakin nimiä,” tyttö ilmoitti.
Se nuori yritti estää, mutta tyttö oli jo raapustanut muutamia allekain.
” Tuo ei ollut oikein,” se nuori valitti.
” Ei ne kaverisi saa sitä tietää,” nainen huiskutti kättään.

Pöydässä olevat tytöt olivat lähdössä.
Matematiikkaa opiskeleva yksinäinen oli varsin kovassa tuiterissa.
” En ole etsimässä täältä seksiä,” hän puristi päätään sille nuorelle.
Tyttö toisti asiaa monta kertaa.
Se varattu tyttö kertoi, että alakerrassa oli yksi hänen kaverinsa.
Meidän oli pakko lähteä alhaalla kiertämässä ja etsimässä sitä kaveria.
Ei löytynyt.
Kolmikko poistui ravintolassa.
Sillä nuorella oli melkoinen määrä nimiä.
Meni kysymään parilta neidolta tiskiltä vielä.
Tytöt katsoivat paperilla olevia nimiä.
” Ei helvetti,” toinen, pieni vaalea sanoi,” Tässä on minun nimeni.” Hän katsoi minua. ” Törmäsitkö sellaiseen pitkähiuksiseen tummaverikköön?”
Se nuori muisti likan joka oli kirjoittanut useita nimiä eri käsialalla.
” Taisin törmätä.”
” Helvetti,” likka sanoi ja parivaljakko katosi jonnekin.

Jonkin ajan kuluttua tummaverikkö saapui.
Sitten piti lähteä selittämään alakertaan.
” Ne ovat kavereita, ollaan oltu lusimassa yhdessä,” tyttö selitti pikkuisessa tuiterissa.
Iso tyttö lauma.
Selitystä.
Paljon selitystä.
Tumma hiuksesta ei tahtonut päästä mitenkään eroon.

Lopulta se nuori löysi itsensä kadulta suunnistamasta kotiin.
Tumma hiuksinen juoksi ulos perään.
Tarttui käsivarresta kiinni.
” Tule takaisin, mennään sisään,” tyttö pyysi.

Koskaan kukaan nainen ei ollut tullut raahaamaan sitä nuorta.
Se nuori pisti vastaan.
Pienen vääntämisen jälkeen.
” No mene sitten,” nuori nainen sanoin.
Se nuori meni.
Mietti myöhemmin oliko tehnyt oikean vedon.
Asia ei koskaan selvinnyt.

Elämässä pitää olla erikoisia mutkia. Niitä saa helpolla, kun ei mieti asiota liiaksi.
Yksinkertaista.