kuvia sanoilla

Tähdet.
Ei se pohjoinen tähtitaivas, vaan se loistava linnunradan riemu, joka välkkyy eteläisellä pallonpuoliskolla; se teki minusta aikuisen.
En tullut aikuiseksi saamalla ylioppilastodistuksen käteeni.
En tullut aikuiseksi käymällä armeijan.
En tullut aikuiseksi ensimmäisissä työpaikoissani.
En tullut aikuiseksi perustetuani yrityksen opittuani ensin viherrakentamisen jalon taidon.

Tulin aikuiseksi vasta nähtyäni etelänristin loisteen.
Tulin aikuiseksi ymmärrettyäni, miten menneet asiat liittyivät tuleviin.
Tulin aikuiseksi ymmärettyäni, että suomi on loppujen lopuksi ihan mahtava maa.

Kun nousin helsiki-vantaan kentällä pois moskovasta saapuneen koneen kyydistä ja marsin kimmeltävää asfalttia pitkin kohti ensimmäistä linja-auto pysäkkiä, jonka löysin, silloin mietin: ” Miten upeata, että asfaltti on kunnossa. Asfaltissa ei ole reikiä. Ja ennen muuta se on asfalttia.”

Kun lopulta saavuin pitkältä matkalta synnyin kotiini, oli mahtavaa mennä suihkuun ja juoda suoraan kraanasta puhdasta vettä.
Käsittämätöntä.
Kaikkialla tämän maailman raiteilla ei vesi ole itsestään oikeus.
Kaikille tämän maailman asukkaille ei ole itseoikeus matkustaa bussissa, joka saapuu ajoissa.
Jos juna on myöhässä muutaman minuutin, se ei vielä ole kaikille maailman ihmisille myöhässä. Jos juna ei saavu pariin päivään, niin silloin se on myöhässä.

Niin monet jäkätykset huvittivat minua, kun olen heittänyt sen nuoren viitan pois päältäni ja olin palannut.
Olin myös päättänyt muuttaa kaiken sen surkeuden, mitä minussa oli ollut.
Ja yksi päätös oli selvä.
Tekisin ainakin yhden pitkäaikaisen hyvän työn elämässäni. Sellaisen työn, joka antaisi elämälle arvot.

Kaikki tämä tapahtui sisälläni katsoessani etelän ristiä ja miettiessäni, miksi linnurata näkyi etelässä, mutta ei kylmässä pohjolassa. Ymmärsin sitä katsoessani ne monet tarinat joita lapsena olin lukenut taivaan linnunradasta, mutta en vain koskaan ollut ymmärtänyt mitä se realistisesti tarkoitti.

Siinä minä ja pieni musta vartiokoira illan hämyisinä hetkinä tujotimme tähtiä ja kuuntelimme, kuinka pesaston keskeltä kuului kiljahdus kuin ihmistä tapettaisiin.
Minulle ei koskaan selvinnyt, mikä eläin tuon huudon päästi.

Jos sinä rakas lukijani tiedät, mikä eläin se oli, niin kerro ihmeessä. Olen utelias näin ajan jälkeenkin, sillä en ole vaivautunut selvittämään asiaa.

Nuo tähde selvittivät ajatuksiani.
Miettiminen pimeydessä voi olla terveellistä välillä meistä jokaiselle.