kuvia sanoilla

Se oli jo kolmas vuosi keskellä pienten viidakkoa. Olin yksin, kuten aina. Kukaan ei koskaan ollut kanssani, enkä ymmärtänyt miksi. Pyöreä poika saapuu juosten. Olin yhden koulurakennuksen puista tehtyjen korkeiden portaiden luona ”… usuttavat yhtä poikaa hakkaamaan sinua.” pyöreä poika selittää pitkään. Minne menisin pakoon alastomalla koulupihalla. Tämä on taas yksi lukemattomista samanlaisista päivistä, jotka …

On Elokuu. Elba näyttää tummalta. Hampuri näyttää kesälomalta. Vanhoja miehiä keskustan kaduilla pelaamassa shakkia. Ostan itse shakkitietokoneen kirjakaupasta matkamuistoksi. Käyn syömässä HesburgeriIla. Suomalaista hampurilaista saksan sydämessä. Tuntui hienolta. Olin silloin onnellinen. Hetken.

Uusivuosi meni. Uudella vuodella on aina kiire, eikä se ehdi piipahtaa pidempään. Se vain menee ja tulee kuten itse haluaa. Uudenvuoden ensimmäisenä päivänä, kun menneen hetken muisto vielä tovin nukkui maan päällä ovikelloksi nimetty pälisiä kirmaisi huudon ilmoille. Nousin sieltä missä olin ja vaelsin oven ja lukon luo. Lukko auki ja ovi raolleen. Oven takana …

Silmät revähtävät auki. Tuoksu. Kylmää pakkasta tai kuuman kosteaa ilmaa. Taivaalla on tuhansia tähtiä tai auringon lasku tai nousu värjää maailmaa. Tämä on minun elämäni. Tämä on elämäni täynnä yksityiskohtia. Mukanani on tämä tab, jolla kirjoitan tekstini. Kuulokeet, jotka tekevät Minut ufon näköiseksi, kun liikun kovaa asfalttiviidakossa tai metsäisillä poluilla. Olen täynnä voimaa tai heikkoutta …