kuvia sanoilla

Olin käyttänyt paljon aikaa miettiessäni tätä maailmaa.
Monina pitkinä öinä lapsuudestani asti olin antanut koko mielikuvitukseni lentää pitkin universumia. Olin mielikuvituksessani katsonut sen ihmeitä monesti, mutta aina se olellinen kysymys jäi auki.

Mitä me olemme?
Mitä on tietoisuus?
Miksi?

Niin ihmiskunta on myös tehnyt tätä samaa pohdintaa auvoisista ajoista asti.
On kehitetty suuria teorioita.
On kirjoitettu valtavia oopuksia.

Se pieni näki unta toisinaan. Unessa oli valtava käytävä, joka jatkui loputtomiin. Loppua ei näkynyt.
Uni oli painajainen, jota esiintyi kouluaikoina.
Syy uneen oli oletettava.
Pelko, että kaikki oikeasti kestäisi aina vain ikuisesti ja kärsimys oli ikuista.
Se pieni ei pitänyt ajatuksesta.

Vain yhden asian koko pitkän prosessin aikana olen ymmärtänyt.
Olen ymmärtänyt demokratian.
Toisinaan tuntuu oudolta, kun monet asiat kulkevat pitkien byrokraattisten kiemuroiden läpi. Kuunneellaan sitä ja tätä ihmistä. Yritetään olla ylihuomaavaisia.

Demokratian tarkoitus ei olekaan edistää päätöksen tekoa tai parantaa tuottavuutta tai tehdä rahaa ihmisille. Demokratian tarkoitus on pitää ihmisen sisäsyntyinen pahuus pois.

Demokratia suojaa meitä ihmisen mielivallalta. Se antaa ihmisille vain toviksi valtaa ja vie sen alta pois ennen kuin sekopäisyys ottaa vallan. Demokratia eroittaa vallan ja ahneuden toisistaan. Tai ainakin yrittää erottaa.
Yritys on että raha ei ota valtaa ihmisen elämässä, vaan keskinäinen kunnioitus.
Tuo on demokratian perusajatus.
Kunnioitus muita kohtaan.

Jokaisella meistä pitää olla hyvä elämä.

Muuta järkevää ajatusta en ole meidän olemassa olostamme löytänyt.
Epäilen että ei ole kukaan muukaan.
Olen sitä mieltä, että vaikka aikaamme kuvastavat hienot tieteelliset teoriat ja laitteet, joista entisaikojen esi-isämme eivät osanneet edes unelmoida – me kaikesta huolimatta emme tiedä meitä ympäröivästä maailmasta mitään.
Me emme oikeasti osaa vastata muuten kuin tekemällä sopimuksia kahteen perustavaan kysymykseen.
Mikä on seuraava numeraalinen ei kokonaislukuarvo nollan jälkeen tai sitä ennen?
Mitä tarkoittaa sana äärettömyys?

Nuo kaksi asiaa ovat matematiikan perustoja.
Väitän, että kukaan ei oikeasti osaa vastata kumpaakaan kysymykseen, kuin heittämällä hienoja teorioita.
Absoluuttista totuutta kukaan ei tiedä.
Eihän kukaan osaa vastata edes siihen, mitä tuolla kaiken takana on – siellä missä ei enää ole universumia tai mitä oli ennen universumia.
Vain teorioita.
Totuutta ei tiedä kukaan.

Kaikesta huolimatta me olemme täällä.
Kunpa kunnioittasimme toisiamme enemmän.
Ehkä niiden pienten ei tarvitsisi pelokkaina iltoina miettiä näitä kysymyksiä suljetuin mielin, vaan avoimin mielin.
Jos olisimme kaikki hyviä toisillemme.
Turha toive.
Kaunis toive.

Nukkukaa hyvin!