kuvia sanoilla

Mietin usein aikaa. Mietin, miten hitaasti aika kului lapsena. On selityksiä, joita ihmiskunta on ajansaatossa lausunut syyksi. Uusin selitys on, että vanhempana kaikki on jo tuttua. Ei ole mitään opittavaa. On vain rutiineja. Kun ei ole mitään opittavaa, niin aika kuluu nopeammin. Toinen teoria keskustelee välittäjä-aineista. Tunne nopeammasta ajan kulumisesta olisi meidän aivojemme luoma harha. …

Ajatusten virta heiluu kuin meri. Ideoita kiitää mielen läpi, mutta niistä ei saa otetta. Ajatusten virta on väsähtänyt. Ajatusten virta on täynnä katkoja. Ajatusten virrassa on ideoita kuten: anna olla; lepää nyt; äh, tylsää; älä viitsi. Saa nyt virtaa moisissa aatelmissa selkeäksi. Virtaa pitää saada muualta. Sähköä pitää kerätä sielu täyteen. Innostusta pitää taikoa utuisten …

Janna, tuo tyttö neuvolasta… Joskus isää pitää etsiä syntymän jälkeenkin eikä vain ennen tekotyötä… Lapselle isä. Se oli pintapaikka. Musiikkia. Hyvännäköisiä naisia, joiden ulkonäkö syntyi meikkaustaitojen myötä. Miten moni näistä säihkyvistä kaunottarista olivatkaan ilman korkokenkiä ja meikkejä varsinaisia rupsahtaneita rusinoita. Hyvännäköisiä miehiä, joiden komeus oli todellisempaa kuin tyttöjen kauneus. Lihaksikkaita miehiä, joilla oli turha usein …

Muisto krugerpuistosta. Kallio keskellä pensassavannia tai mikä mahtoikaan olla virallinen nimitys sille tasangolle, joka levittäytyi kallin ympärillä. Kallio oli tienposkessa ja parkkipaikka oli kallion edessä. Parkkipaikalla oli kyltti:”Turvallinen alue.” Innostunut turistipariskunta selitti siinä parkkipaikalla, miten vähän matkan päässä oli leopardi. Oliko kallio turvallinen paikka? Taivaalla ei ollut kuin niitä tavallisia massiivisia cumuluspilviä, jotka näyttivät pullistuneilta …

Määränpää on usein kaukana. Määränpää on jotain komeilevaa horistontissa. Määränpäähän ottaa suunnan ja lähtee vaeltamaan kohti. Määränpää peittyy usein metsän siimekseen. Matkalainen on aina vaarassa eksyä, kun menettää silmistään tavoitteensa. Matkan vaikempia hetkiä on kulkea pimeässä ja vain uskoa, että kyllä… Kyllä määränpää on siellä. Matka on usein vain uskon varassa. Matka on usein vain …

Hei sinne! Nousen ylös vähän yli neljä. Minulla on sekava olo ja silmissäni on väsymys. Nukuttaa. On pimeää vielä. Kesäisin tähän samaan aikaan valo tulvii lämpimästi sisään ikkunasta ja tervehtii minua. Nyt minua tervehtii pimeyden viitta. ’Pimeydessä on hyvä vaeltaa’, muistelen eräässä vanhassa rakkaassa klassikossa laulettavan. En ala tarkistamaan onko sanan muoto tarkalleen tuo. Minä …

Se nuori oli järisyttävän kokematon kaiken suhteen. Isän kanssa ei oltu koskaan käyty syömässä juuri muualla kuin huoltoasemien baareissa. Koska hän oli suuren osan nuoruuttaan ollut hyljeksitty kurja olenta, myöskään muut elämän kokemukset eivät olleet tulleet itsestään käymään vieraissa. Tai sitten se nuori oli vain ollut pelkuri. Mutta omaa rahaa tuli yhä vähän sen nuoren …

Olen pahoillani. Pidän kolmea blogia synkassa keskenään ja pyrin laittamaan niille saman sisällön aina tehdessänni merkinnän. Täsmälleen saman sisällön. Mutta jostain syystä tästä blogista näyttäää puuttuvan kolme bloggausta. Yhden puutuvista löysin ja ihmettelin miksi se puuttuu. No täydellisesti kaikki bloggaukseni ovat http://kuviasanoilla.vuodatus.net puolella. Suututaa kun huomaa muutaman puuttuvan täältä. Mutta sellaista sattuu. Ehkä joku päivä …

Ranskalainen mies/poika – en tiedä, miten häntä voisi kutsua – sai päähänsä, että kaikkien on oltava kasvissyöjiä, koska hän oli päättänyt ruveta kasvissyöjäksi. Oltiin keskellä pensastoa, jossa sähkö,juoseva vesi, kauppa ja länsimaiset hyödykkeet olivat katoavaa kansanhuvia. Liha kuului samaan listaan. Oli helppo ruveta ja tunnustaa kasvissyöjän kortteja. Ranskalainen oli suorastaan huvittavaa tässä yllättäen syntyneessä intomielisyydessään. …

Liikkumista suurella netin valtatiellä. Eksyin valtaa pitävän huomaamattoman hahmon blogiin. Toimittaja, joka näpäyttelee suuria yrityksiä ja saa joidenkin veren kiehumaan kommenteillaan. Miten tuollaisen vallan saa itselleen? Olemalla näkyvillä medioissa? Kauniita sanoja. Luin niitä tarkasti. Olivat vain sanoja. Poliitisiseen iloiseen muottiin puettuja lausuntoja. Harkittuja sanoja. Olen onnellinen. Olen huomaamaton hahmo netin valtatiellä. Saatan sanoa lähes mitä …

Se nuori oli kameran kanssa ruusujen luona. Ruusut olivat kauniita. Niitä oli monenlaisia penkki täynnä. Ei. Eivät ne olleet niitä ruusuja, joita kukkakaupat myyvät. Ne olivat niitä ruusuja, jotka kasvavat pensaaksi pihalla. Lajikkeita ja lajeja oli tolkuttomasti. Se nuori käytti kameraa. Järjestelmäkameraa jossa oli aivan oikea filmi sisällä. Kuvasi. Joku kysyi, että voisiko kuvia katsoa …

Sitä nuorta pelotti. Ne olivat tanssit. Tansseissa oli aina tanssikaveri. Oli häpeällistä tietää, että ei ollut ketään tanssikaveria. Oli häpeällistä myöntää, että oli ihan yksin. Se ei ollut sen luokan syytä. Heistä kukaan ei ollut syypää. Heistä kukaan ei ollut kiusannut sitä pientä vuosia. Nämä olivat vain ihmisiä, jotka olivat tulleet kyytiin lukiosta. Eri ihmisiä. …

Olen pyörittänyt tätä muutaman päivän päässäni. Käännellyt ja pohtinut, miten tämän kirjoittaisi lyhyesti. Sillä samalla lyhyellä tyylilläni, jolla yritän näitä pitkiä kertomuksia laittaa kokoon tälle blogille. Pohdin kerronko sen auteettisena. Tein joka aamuisen kahdenkymmenen minuutin kuntoilusessioni. Katselin kuinka aurinko nousi taivanrannan takaa. Kävin suihkussa. Istuin hetken koneella lukemassa sähköposteja. Luin kommentin. Kirjoitin kommentin. Ja lopulta …

Aina asiat eivät mene huonoon suuntaan. Joskus tapahtuu oikeasti ihmeitä. On hakenut työpaikkaa, yrittää päästä pois paikasta, mikä nostaa karvat pystyyn. Käy haastattelussa ja on olo, että jumalauta ei tästä tule mitään! Parin viikon päästä tulee maili, jossa kysytään, koska voit aloittaa. Laittaa viestin ihmiselle, jonka haluaa tavata. Ei usko minkään onnistuvan. Sitten kaikki meneekin …