Kassa aloitti aamulla.
Istui tuolilleen ja alkoi katsomaan asiakkaita silmiin.
” Hyvää huomenta,” sanoi kassa.
Asiakas mutisi jotain.
” Hyvää huomenta, ” sanoi toiselle asiakkaalle.
Asiakas tuskin vastasi.
” Hyvää huomenta,” sanoi ties kuinka monelle asiakkaalle.
Joku sentään vastasi:” Hyvää huomenta kaunotar!”
Kassa oli punastunut vähän.
Ei paljon mutta vähän.
Päivällä kassa sanoi:” Hyvää päivää!”
Erillaisia asikkaita kulki ohi. Jotkut tuskin jaksoivat katsettaan kassaan nostaa.
Mutta kassa oli sinnikäs:” Hyvää päivää!”
Tunnit vierivät.
Nyt oli aika mennä.
Nyt oli aika istua kotona ja katsoa sohvalla televisiota.
Kassa käveli kotiin.
Tuli portaissa joku vastaan.
Tervehti.
Sanoi:” Hei!”
Kassa ei vastanut mitään.
Kulki vain apaattisesti kohti kotia.
Tarpeeksi on tervehditty. Enää ei tarvitse. Ei yhtään lausetta tänään.
Ei ensimmäistäkään enää!