kuvia sanoilla

Joskus sinisinä minuutteina kaipaan jotain enemmän.
Joskus sinisinä tunteina olen levoton ja yritän etsiä jotain.

Ohimennen luin erään masennusta sairastavan pojan hienosti kirjoitettua blogia eräänä päivänä ja mietin, mieten hyvin ihminen osaa kirjoittaa. Siinä oli samaa levottomuutta kuin minulla.
Paitsi.
Minulla ei mielestäni ole masennusta.

Poika kuvasi rivien välissä katellisuuttaan kaverinsa ja tämän mahdollisen tyttökaverin suhteesta. Minulle ainakin tuli sellainen tunne.

Että hän on kateellinen.
Että hän haluaisi olla kaverinsa tilalla.
Että hän raivosi kaverilleen, koska tällä oli asiat niin hyvin.

Itse olen kateellinen kaikille onnistuneille suhteille.
Itse olen ollut sitä aina.
itse en ole todennäköisesti ikinä kohdannut täydellistä naista, joka olisi vain minua varten. Kokenut täydellisen tunteen.

Vale.
Olen kohdannut jollain tasolla täydellisen ihmisen, joka kuunteli minua ja minä kuuntelin häntä koko sieluni pohjasta asti. Mutta tämä hetki päättyi laulun sanoja mukaillen:” Seuraavassa elämässä, ehkä.”

Kaikki täydellinen menee palasiksi.
Kaikki täydellinen paljastuu illuusioksi.

Tuokin täydellinen tyttö paljastui varsinaiseksi luntuksi.
Miksi niin on aina?
Vai onko se vain omia kuvitelmia.

Minä kaipaan täydellisyyttä.
Levottomuuteni syntyy täydellisyyden puutteesta.

Täydellisestä tunteesta lähelläni.
Täydellisestä kosketuksesta vartalollani.
Täydellisestä kuiskauksesta korvaani.
Täydellisestä hymystä silmissäni.

Onko täydellistä olemassakaan?
Onko kaikki vain ikuista tasapainottelua kestämisen ja toiveiden välillä.
Onko täydellisyys kuollut ja kuopattu.
Onko täydellisyyttä olemassakaan.

Onko lohtua olemassa?

Kaipaus on tunne, jota pitää vain kestää. Näin olen ainakin itse päätellyt. Lapsena kaipaa turvaa, jota ei ole missään. Nuorena kaipaa ystävyyttä ja rakkautta, jota ei ole missään. Aikuisena kaipaa täydellisyyttä, jota koskaan ei tullut vastaan.

Mitä kaipaa, kun hauta kutsuu?
Menetettyjä muistoja?
Menetettyjä unelmia?
Menetettyjä hetkiä?

Aion olla intohimoa täynnä koko loppuelämäni. En koskaan anna periksi. Lataan itseäni esiin kuin tykki.

Vaikka kaipuuni ei koskaan toteutuisi.
Eikä se toteudu.
Minä tiedän.
Siihen ei tarvita ennustajan lahjoja.
Tietää ihan muutenkin.

Ja minä ole tietämisen lisäksi myös hyvä ennustamaan…