Se nuori oli sukulaisen tykönä isän kanssa.
Silloin oli jääkiekon maailmanmestaruusottelut.
Isää ei kiinnostanut, mutta seurana saattoi katsoa, kun eräs serkkuni penkkiurheili.
Serkun pientä pienepi tyttö kölkytti television luo.
Osasi jo puhua.
Osasi jo ajatella.
Osasi jo katsoakin.
Serkkuni huudahti.
Kannusti kovaa omia miehiä, jotka yrittivät laittaa kiekkoa maaliin.
Serkun pieni katsoi isäänsä.
Serkun pieni piti silmiään isolla.
Serkun pieni rypisti otsaansa.
” Isä,” Serkun pieni sanoi,” Ei ne sinua siellä televisiossa kuule.”
Se nuori hymyili hiljaa.
Varsin oikeassa oli lapsi…
Merkinnät RSS-syötteenä