Se nuori yritti oppia piirtää hevosta.
Yritys toisensa jälkeen epäonnistui.
Aina hevonen näytti törkeän huonolta.
Typerältä.
Kerran se nuori tapasi tytön; tytön jolle näytti viimeisintä sarjakuvakäsikirjoitusta;mukava pieni tyttö;
Miksi sen nuoren tytöt aina ovat pieniä ja somia?
Tämä tyttö luki käsikirjoituksen ja heitti arvostelunsa.
Oli lukenut jossain baarissa.
Ei ollut huolinut sitä nuorta mukaansa.
Se nuori mietti, miltä se neito oli baarissa näyttänyt.
Vaaleat lyhyet hiukset.
Silmälasit.
Pieni, 160 korkeintaan.
Sulava.
Varmaa olut lasi edessä.
Ei varma. Ei aavistustakaan käyttikö olutta. Niihin aikoihin se nuori ei tajunnut, että nuoret neidot eivät käytä olutta.
He käyttävä siideriä.
Se nuori ja neito seisoivat sen nuoren yksiössä; sen nuoren suuren piirustuspöydän äärellä.
Neito oli tuonut käsikirjoituksen mukanaan.
” Laitoin siihen jotain merkintöjä. Kohtia jotka voisivat olla toisella tavalla. Kuulakärkikynällä mutustin baarin pöydän äärellä.”
PiirustuPöydällä oli yrityksiä piirtää hevosta.
Neito rakasti hevosia.
Oli ratsastanut pienestä pitäen.
” Ai, haluaisitko että opettaisin sua piirtämään hevosen,” neito huudahti vastaukseksi,
” En tiedä. En taida osata opettaa. Olen huono opettaja.”
Neidolla oli kynä käsissään ja hän hahmotteli siinä kirjoituspöydän äärellä hevosen hahmoa paperille.
” Anteeksi, innostun kuitenkin aina hevosista,” neito sanoi piirettyään tovin siinä seisten.
” En oikeastaan tiedä, mitä elämältä haluan,” neito oli selittänyt.
Se nuori ei enää tavannut neitoa.
Mietti toisinaan miksi?
Miksi ei vain soittanut ja pyytänyt tätä jonnekin.
Miksei tehnyt niin?
Ehkä lause, ettei tiedä mitä elämältä haluaa.
Ehkä koska ei ollut tullut mukaan hevosen piirtämiseen.
Ehkä koko sarjakuvapiirto ajatus oli silloin ollut typerä.
Vaikeata sanoa.
Taas yksi ohimennyt neito.
Vilaus vaan ja kadonnut taivaanrannan taa.
Aina voi muistella ja miettiä miksi?
Miksi?
Miksi pitää muistella, että miksi?
Koska kaduttaa?
Ei pidä miksitellä. Tällaiset tarinat voi vain kietaista sanojen läpi, miettiä, että noin kävi ja keskittyä nykyisyyteen.
Menneisyyttä ei saa takaisin.
Menneisyys on vain elokuvaa.
Enkä osaa vieläkään piirtää hevosta kunnolla.
Masentaa!
Siinä kaikki.
That’s all folks!