Kuljin kaupoissa.
Pakkanen oli laskenut siedettäviin mittasuhteisiin, joten kävelemistä saattoi kutsua ihanaksi kokemukseksi.
Tosin parinkymmenenasteen pakkasessa kutsun kävelimistä ihastuttavaksi kokemukseksi, sillä ilma on raikasta ja sieluun syntyy halu ottaa itsestä kaiken tehon irti.
Olin katsomassa askelmittaria kaupunkilla.
Sinänsä typerä teko, sillä kuka idiootti etsii askelmittaria keskellä talvea popularistisia tarpeita myyvistä liikkeistä. Mutta halusin kokea tämän riemun. Ja mikä oli lopputulos.
Ei yhtään kelvollista. En minä halua kelloa ranteeseen. Haluan pelkän mittarin.
Lukija saattaa kysyä tässä kohdassa, että miksi ihmeessä yleensä lähdit etsimään kaupunkilta mitään tuollaista – ja olennainen kysymys, miksi maksaa, kun saa ilmaiseksi.
Mutta minusta on hauska tutkia asioita. Asioiden tutkiminen tuo näköalaa ja luo näkemystä – oppii asioita.
Söin kaupunkilla ison lehtipihvin ja palasin kotiin. Otin työpaikkani melko tarpeettoman kännykän ja etsin nopeasti laitteeseen sopivaa sovellusta. Käytin googlea apuna ja sellainen löytyi minuutissa. Koska minulla on maailmankaikkeuden huonoin kännykkä, joka iskettiin työpaikalla käteen: Nokian lumia 520:ntä – asensin koneseen EndoMondo nimisen sovelluksen, joka kertoo tietoja liikkumisesta. Tulin siihen tulokseen, että en ole kiinnostunut askelista; olen kiinnostunut miten paljon liikun. Endomondo on täydellinen ratkaisu ongelmaan.
Enkä maksa siitä mitään.
Olen tyytyväinen.
Miksi ihmisille ei vain myydä pieniä tabletteja, joihin voi asennella kaikkia jänniä sovelluksia ja jätetä kokonaan puhelin puoli pois.
No nyt vain sitten liikkumaan ja testaamaan sovellusta.
Näin aion tehdä
Merkinnät RSS-syötteenä